torstai 12. toukokuuta 2016

7.

Kevät-kesä-syksy-talvi. Ja sit siihen lisätään siivous.

Luonto ei nuku. Linnut laulavat illalla, yöllä, aamuyöllä, ennen kukkoa ja visertävät koko päivän. Maailma hälisee. Ikkunaa on avattava, jotta illan viileä henkäys tavoittaisi kasvot, eikä yksikään huokaus valuisi hukkaan. Lipuisi ohi kuin pikkuiset laivat tekstiviestissä.

Bussien raskas kohina ajaa asuntoon, pyörien renkaat viimeisellä hiekoituksella.
Tuulen vieno puhallus kiemurtelee mieleeni sieraimista, silmistä, korvista, hiuksia pitkin päänahastani. Hengitän kesää kehooni.

Sit mä en osaa pysähtyä. Häärään ympäri kaikki asunnon kaapit ja laatikot. Imuroin, tiskaan, järjestän, parsin vaatteiden ratkenneita tikkejä kasaan, teen ruokaa ja jossain välissä luon biologiaa.
Mut ehdin mä istua myös muualla, kotona en. Volvossa on niin kuuma, että hiki kastelee polvitaipeet ja me nauretaan.

Ei kommentteja: