Mä en halua ketään sotkemaan mun päätä just nyt. Mut sit mä saan viestin puolen vuoden takaa ja oon tarpeeks tyhmä vastatakseni siihen. Uudestaan ja uudestaan.
Ois kiva kun kroppa, järki ja tunteet pysyis edes jossain järjestyksessä. Hallinnassa. Että kun on vaikeeta, niin ei lähtis purkamaan sitä omaa oloaan jääkaapin kautta. Mitä logiikkaa on tehdä fyysisestikin kurjempi olo itelleen, jos muutenkin mielen aurinko on painunut horisontin taa?
Mä en ees mahdu housuihin, mut olipahan pakko kokeilla. Mä muistin taas, miks olin piilottanut ne vaatekaapin alahyllyn perimmäiseen nurkkaan.
1 kommentti:
Mä oon myynyt melkein kaikki mun vanhat, pienikokoiset vaatteet ihan just ton takia... Se fiilis kun vedät ennen lököttäneet pökät jalkaan ja huomaat että ne ei mee ees puoleen reiteen... ei kovin kiva.
Mutta ajattele sitä sillä että ne housut onki iha tyhmät ja aivan liian pikkuiselle ihmiselle tarkoitetut. Sä oot enemmän kuin ne housut, ja aina voi ostaa uusia housuja jos haluaa ja kyllä se elämä voittaa! :)
Lähetä kommentti